Текст песни PUNAINEN VIIVA

Niin on onnea ja iloa vielä;
päiviä on pakassa paljon...
Vaan mitä vastaat, kun
kysytään, että paljonko? Onnea; onnesi on käsillä
tässä lyhyessä hetkessä
jossa kesä on kadonnut...
Syksy talveksi taipuu jo. Niin on yksi aivan alussa
mutta toinen on jo lopussa:
riuhtoo vaisuilla voimillaan,
kohti harmautta raahustaa. Nyt voit hyvästisi toivottaa
ja myös hyväksyä, että maa
nielee sen minkä synnyttiT. Rautiainen - PUNAINEN VIIVA - http://ru.motolyrics.com/t-rautiainen/punainen-viiva-lyrics.html
eikä aio palauttaa. Tuon hetken tullen me muistamme sen;
muistamme kadonneet, kuolleet,
jotka jo otettiin sinne pimeän syliin. Muistamme sen vääjäämättömyyden;
rakkaimman ihmisen
nimi kaikesta katoaa.
Viiva vedetään sen yli. Kuolema kulkee täällä päällä maan,
tekee joukossamme tekojaan:
antaa aikamme kulua,
kunnes lähtömme määrittää. Niin on onnea ja iloa vielä
päiviä on pakassa paljon...
Pois niitä otetaan,
mutta montako jää?