Jacques Brel - L'Homme Dans La Cité
Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Que l'amour soit son royaume
Et l'espoir son invité
Et qu'il soit pareil aux arbres
Que mon père avait plantés
Fiers et nobles comme soir d'été
Et que les rires d'enfants
Qui lui tintent dans la tête
L'éclaboussent de reflets de fête
Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Que son regard soit un psaume
Fait de soleils éclatés
Qu'il ne s'agenouille pas
Devant tout l'or d'un seigneur
Mais parfois pour cueillir une fleur
Et qu'il chasse de la main
A jamais et pour toujoursJacques Brel - L'Homme Dans La Cité - http://ru.motolyrics.com/jacques-brel/lhomme-dans-la-cite-lyrics-finnish-translation.html
Les solutions qui seraient sans amour
Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Et qui ne soit pas un baume
Mais une force une clarté
Et que sa colère soit juste
Jeune et belle comme l'orage
Qu'il ne soit jamais ni vieux ni sage
Et qu'il rechasse du temple
L'écrivain sans opinion
Marchand de rien marchand d'émotion
Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Avant que les autres hommes
Qui vivent dans la cité
Humiliés d'espoirs meurtris
Et lourds de leur colère froide
Ne dressent aux creux des nuits
De nouvelles barricades.
Jacques Brel - Mies kaupungissa (Финский перевод)
Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Olisipa hänen kuningaskuntansa
Rakkaus ja toivo kutsuvieraansa
Ja olisipa hän isäni aikoinaan
Istuttamien puitten kaltainen
Ylväs ja jalo kuin kesäinen ilta
Ja lasten naurut jotka tinnittävät
Hänen päässänsä läikyttäisivät
Hänen päällensä juhlan kuvajaisia
Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Olisipa hänen katseensa psalmi
Räjähtäneistä auringoista luotu
Kunpa hän ei polvistuisi eteen
Jonkun herran kaiken kullan
Vaan joskus poimiakseen kukan
Ja ajaisi kädestä pois ainiaaksi
Ja lopullisesti ratkaisutJacques Brel - L'Homme Dans La Cité - http://ru.motolyrics.com/jacques-brel/lhomme-dans-la-cite-lyrics-finnish-translation.html
Jotka olisivat vailla rakkautta
Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Ja kunpa hän ei olisi palsami
Vaan jokin voima jokin selvyys
Ja hänen raivonsa olisi oikeutettua
Nuorta ja ukkosen tavoin kaunista
Eikä olisi koskaan vanha eikä viisas
Ja karkottaisipa hän temppelistä
Sen mielipiteettömän kirjailijan
Tyhjänkauppaajan, tunnekauppaajan
Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Ennen kuin kukaan muu mies
Joka kaupungissa asuu
Piestyjen odotusten nöyryyttämänä
Ja kolkon kiukkunsa painamana
Pistää monena yösydännä
Pystyyn uusia tiesulkuja.