Artesia - Y Ladi Wen
Les nuits de pleine lune, une forme livide,
Rôde en ces lieux maudits, en chantant tristement
Elle cause la terreur de tous les habitants,
Et leur fascination, car les cachots humides
De son sombre château, recèlent un trésor
Et quiconque s'en approche rencontrera la mort A la tombée du jour, un homme téméraire
Passe le pont-levis et contemple l'enceinte,
Guidé par d'envoûtantes mélopées centenairesArtesia - Y Ladi Wen - http://ru.motolyrics.com/artesia/y-ladi-wen-lyrics-finnish-translation.html
Qui semblaient autrefois pareilles à une plainte
Une frêle silhouette surgit de la muraille,
Elle ne marche pas et glisse sur les dalles
Portant en diadème une couronne de corail,
Et tenant dans sa main un jeune rameau d'aulne,
Elle offre le trésor mais une fois seulement
Quand l'homme reviendra, elle ne sera plus là
Artesia - Y Ladi Wen (Финский перевод)
Täydenkuun öinä muuan kalvas hahmo
Vaeltaa näillä kirotuilla seuduilla laulaen
Surullisesti, on syy täkäläisten kauhuun
Sekä ihastukseen, sillä sen pimeän linnan
Kosteiden sellien kätköissä on eräs aarre
Ken sitä lähestyy, on kohtaava kuoleman
Illansuussa muuan urhoollinen mies
Ylittää nostosiltaa ja katselee aitausta
Aikoinaan vaikerrusta muistuttaneenArtesia - Y Ladi Wen - http://ru.motolyrics.com/artesia/y-ladi-wen-lyrics-finnish-translation.html
Lumoavan lauleskelun opastamana
Muurista ilmestyy heiveröinen hahmo
Ei kävele vaan liukuu laattojen ylitse
Päässään koralliseppele otsaripana
Käsissään pidellen nuorta lepänkortta
Antaa sen aarteen, mutta vain kerran,
Ei ole enää paikalla miehen palatessa